Traumanäkökulma skitsofrenian hoidossa antaisi toivoa paranemisesta!

Jos psykiatria jättäisi diagnoosien keräilemiseen käyttämät voimavarat vähemmälle ja pohtisi kysymystä: “mitä asiakkaan oireen takana on – miksi ja mihin oireilee” syntyisi tärkeä oivallus, joka edistäisi asiakkaan vointia, eikä pitkittäisi sitä.

Kun katsomme mielenterveysoireilua terveyden näkökulmasta, oireilusta poistuu “sairaus” merkitys, joka antaa jo itsessään suuremman edellytyksen ja motivaation parantua. Oireilu ei ole sairautta, vaan oireilun alla on jokin sairas tapahtuma tai sairaita tapahtumia. Näin syntyy myönteinen merkitys oirehdinnalle, joka vähentää tarpeetonta mielenterveysoireilun stigmaa.

Onko skitsofreniaoireilussa kyse päällekkäisistä traumoista?

Jos skitsofreniaoireilun alla onkin kasa traumoja? Trauma nimenä ei leimaa, vaan tuo pikemminkin ymmärryksen oireilulle. Trauman hienojakoisuuden vuoksi, sitä tulee katsoa hyvin laajasta näkökulmasta. Jos varhainen kiintymyssuhde vanhempaan on ollut hyvin turvaton ja heiveröinen (puhutaan kiintymyssuhdetraumasta), ei ole syntynyt riittävää perustaa kohdata elämän haasteita. Siksi kiintymyssuhdetrauman kokeneelle trauman kohtaaminen on usein kohtalokasta. Yksilön trauman kokemiseen vaikuttavat myös sukupolvien traumat, sekä erityisherkkyyden ominaisuus. Erityisherkkyys syventää ja lisää yksilön trauman kokemisen tunnetta. Erityisherkkä saattaa ottaa rinnalla olevan ihmisen trauman kokonaan itseensö, sekä omiin nimiinsä.

Ympäristön vaikutus mielenterveysongelmien syntyyn

Kasvuympäristöllä ja varhaisilla ihmissuhteilla on erittäin suuri merkitys mielenterveysoireilujen syntyyn. Biologian osuus on mielenterveysoireilussa vähemmän merkityksellisempi. Oireilu vaikuttaa elimistöön ja aiheuttaa biokemiallisia muutoksia aivoissa. Pikemminkin aivojen biokemialliset muutokset ovat seuraus, kuin syy oireelle.

Trauman mysteeri on sen puhkeamisen ajankohtaisuus. Kohdatut traumat avaavat haavansa usein silloin, kun ihminen on hauraimmillaan ja silloin mielessä asiat voivat kääntyä päälaelleen. Mieli voi tuottaa trauman puhkeamisen johdosta hyvinkin absurdia sisältöä. Psykoosi voi puhjeta vuosien ja tai jopa vuosikymmenen/vuosikymmenien jälkeen.

Skitsofrenia diagnoosi ei anna juurikaan toivoa paranemisesta. Se on yhtä kuin tuomio koko loppuelämäksi ja vahvojen lääkkeiden johdosta ihminen on kokonaisvaltaisesti melko toimimaton. Voimakkaat psykoosilääkkeet salpaavat oireita, ja täten estävät ihmistä kohtaamasta näitä tärkeitä oireita, jotka ovat avain parantumiseen. Skitsofrenian hoidossa psykoosilääkeiden annostusta pitäisi vähentää ja mukaan hoitoon tulisi ottaa traumanäkökulma. Koska traumat varastoituvat kehoon, vaihtoehtoisista kosketushoidoista on suurta apua trauman kohtaamisessa. Kosketushoidot tuovat hyvin inhimillisen, myötätuntoisen ja arvokkaan tuen ihmisen hoitamiseen.

Kirjoittaja on mielenterveyden kokemusasiantuntija, psykiatrinen sairaanhoitaja, sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ammattilainen.

Author: Marja Matikainen

Tervetuloa sivustoilleni! Olen Marja, sanataiteilija ja mielenterveyden kokemusasiantuntija. Olen psykiatrinen sairaanhoitaja koulutukseltani ja perehtynyt vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin. Omaan paljon kokemuksellista tietoa ja ymmärrystä monesta mielenterveysoireesta. Tunneyliherkkyyden vuoksi aistin elämää hyvin syvällisesti. Näen mielenterveysoireilun pikemminkin tervehtymisprosessina, kuin sairautena. Ilman oireita emme pääse kiinni siihen mikä meidät "sairastutti". Syyn avulla paranemisprosessi voi alkaa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: